Vauvan tuoksu

Voi miten tuskaisen kaunista voikaan olla vauva-ajasta luopuminen?


Vauvavuosi lähenee loppuaan ja pian pieni vauvani onkin jo maailmaa kaksin jaloin tutkiva taapero.


Olen nauttinut vauva-ajasta kaikin keinoin. Olen katsellut ja ihmetellyt jokaista pientäkin yksityiskohtaa jälleen kerran ja miettinyt, miten ihmeellistä tämä elämä onkaan.





Tämä viimeinen synnytys oli minulle kokemuksena tärkeä. Sen myötä saavutin jotain itselleni merkityksellistä. Samalla koin yhden ympyrän sulkeutuvan. 


Miten uskomaton on se tunne, kun vauvan saa rinnalle heti synnytyksen jälkeen ja miten ihmeellistä on nähdä kuinka pieni ihmisen alku kääntää katseensa kohti ääntäni, vaikkei vielä näekään juuri mitään.


Miten maagista uuden ihmisen syntymä on ja kuinka tätä pientä voisi vain tuijottaa yötä päivää.


Miten suloista on se tuhina, joka pienestä kääröstä lähtee ja miten kaunis tämä pieni lapsi voikaan olla. 


Miten suloiset ovat nuo pienet kulmakarvat, pieni nenä ja pullaposket, joita ei voi lakata pusuttelemasta. 


Miten vauvan pienet rystyset ovat jotain niin söpöä, ettei se voi olla edes mahdollista! Ja miten ihana tuoksu vauvasta tulee!!!


Miten paljon olen salaa ja vähän vähemmän salaa tätä pientä nuuhkinutkaan ja miten paljon pientä ihoa silitellyt. Vauvan iho kun on kuin pehmeää silkkistä pumpulia, jotain sellaista jota ei maailmassa ole missään muualla, eikä sitä voi sanoilla edes kuvailla.


Miten pehmeät ovat ne jalkapohjat, jotka eivät vielä koskaan ole koskettaneet maata. Ja miten tämän pienen ihmeen katse on niin syvä. Niissä silmissä näkyy mennyt ja tuleva, niistä heijastuu koko maailmankaikkeus.


Miten tärkeä voinkaan tuolle pienelle olla. Miten olen hänelle kaikki, koko hänen maailmansa tämän pienen, nopeasti ohikiitävän lapsuuden hetken.


Miten onnellinen olen, kun hän oppii uutta. Istumaan, konttaamaan ja ottamaan askeleita, sanomaan ”äiti”. Ja miten samalla koen niin suurta tuskaa ja kaipuuta. Pian tämäkin on itsenäinen ihminen, osaava ja pärjäävä.


Aika on julma! Se menee aina eteenpäin. Ei pysähdy mihinkään, ei koskaan, ei edes hetkeksi. Siihen täydelliseenkään hetkeen ei voi jäädä, vaikka haluaisi. 



Mutta hetkestä voi nauttia. 

Jälleen kerran viittaan japanilaiseen ajattelutapaan, jota voisi kuvata jopa opiksi. Ichigo ichie. Tiivistetysti: Vaali jokaista hetkeä kuin kalleinta aarrettasi, sillä pian se on mennyt.


Kiitos ihana vauva, että sain vielä kerran kokea kaiken tämän ihanuuden kanssasi. 

Kiitos, että sain oppia jälleen kerran lisää äitiydestä.

Kiitos, että sain vielä yhden ihanan kullanmurun maailmaani. 


Kiitos, että saan jatkaa kasvamista kanssasi.

 ❤️


Rakkaudella, äiti



Kommentit

Suositut tekstit